Noniin, multimediaesitys on palautettu, mutta vielä pitäisi antaa vertaispalautetta muille tämän viikonlopun aikana

.
En ollut mitenkään tyytyväinen omaan esitykseeni. Työ meni ehkä hieman kikkailuksi, ja alussa päätetyt keinot eivät osoittautuneet käytännössä kovin hyviksi. Halusin esimerkiksi esityksen sisältävän mahdollisimman vähän tekstiä, mutta olevan silti melko pohdiskeleva. Lopulta katsojalla oli vaikea pysyä juonessa mukana, kun ajatuksia ei ohjattu kunnolla. Nyt siitä saa jotain selkoa vasta luettuaan prosessitekstin. Tulipahan ainakin opittua jotain.

Viimeisessä harjoituksessa käskettiin kirjoittamaan hyvän uusmedia -esityksen ja PowerPoint esityksen ominaisuuksia. Ainakin selkeys, joka omastani jäi puuttumaan, on tärkeä ominaisuus. Esitys on turha, jos vastaanottaja ei siitä tajua mitään. Toisaalta hyvä multimediaesitys koskettaa jossain määrin katsojaa. Tällä tapaa hänelle jää jotain mieleen esityksestä ja saa hänet ehkä ajattelemaankin asiaa hieman itse.
Aikaisemmin kurssilla puhuttiin entropiasta ja toisteesta. Mielestäni hyvässä multimediaesityksessä on jonkun verran toistetta. Viestillä on silloin parempi mahdollisuus jäädä katsojan mieleen ja selkeyttää esityksen lopullista sanomaa. Toisaalta selkeä visuaalinen ilme on myös tärkeä ominaisuus. Erityisesti internetissä näkee monesti hyvin ailahtelevia kotisivuja, jotka alkavat hyvin nopeasti ärsyttämään katsojaa. Sama pätee multimediaesityksiinkin. Tyyli pitäisi olla yhtenäinen, eikä se saa olla liian aggressiivinen.

Noniin, uusmediaviestinnän harjoitustyö alkaa olla aikalailla valmis. Vielä pitäisi kirjoittaa lyhyehkö prosessiteksti harjoituksen teosta. En tosin tiedä mitä siihen pitäisi tarkalleen kirjata. Mutta eiköhän se tässä viikonlopun aikana selviä.

 

Valitsin siis sen edellisessä blogissa mainitun biologisen näkökulman aiheeseen. Ilmeisesti samaa oli ajatellut moni muukin kurssilainen. Siksipä lisäsin loppuun joitain ajatuksia luonnonsuojelun näkökulmasta ja ihmisen vastuusta pitää huolta muusta elämästä.

 

Esitys koostuu lyhyehköistä kysymyksistä sekä kuvista ja videosta. Ajattelin, etten anna valmista vastausta elämän tarkoitukseen, vaan yritän saada katsojan miettimään omaa henkilökohtaista vastaustaan kysymysten avulla. Esitykselle piti miettiä myös yleisö. Ajattelin alun perin noin yläaste ikäisiä opiskelijoita, mutta heille esityksen kohdentaminen osoittautui vaikeaksi. Lopulta päädyin laajempaan yleisöön eli jossain määrin luonnonsuojelusta kiinnostuneet nuoret. Kohdentamisesta tuli silti melko epämääräistä. Kuvituksessa käytin paljon eläinten kuvia sekä reheviä viidakkokuvia. Yleensä niiden väritystä piti hieman korjailla kirkkaammiksi oikean teemaan saavuttamiseksi.

Harjoituksissa käskettiin hieman miettiä, missä kohtaa esitetään ydinajatus. Omalla kohdallani esityksen teema tuodaan esiin heti alussa, joten sen voisi ajatellan olevan tällainen ”kohokohta”. Lisäksi luonnonsuojelun näkökulma esitetään aivan lopussa, joten yhteensä näitä kohtia on kaksi. Koko esityksen ajan toivoin kuitenkin pysyvän jonkinlaisen jännityksen kysymysten muodossa.

 

Ensi viikolla pitänee ilmeisesti kommentoida tänne muiden multimediaesityksiä.

Joops, eli tällä kertaa pitäisi suunitella täällä hieman tuota harjoitustyötä. Tarkoitusksena olisi tehdä muutaman sivun multimediaesitys aiheesta "elämän tarkoitus". En ole vielä sitä tosin alottanut, mutta muutamia erilaisia näkökulmia on sentään tullut jo mieleen. Näitä käytiin tosin harjoituksissakin porukalla hieman läpi.

Tällä hetkellä ehkä kiinostavin kanta olisi miettiä elämän tarkoitusta biologian näkökulmasta. Ainakin aiheesta löytyisi kohtalaisen paljon asiaa eri lähteistä, jos vaikka sattuu omat ajatukset loppumaan kesken. Myös passeli kohdeyleisö löytyisi melko helposti. Vaikkapa yläasteen oppilaat, joiden voisi olettavan tietävän biologiasta jonkinverran. Toinen mielenkiintoinen näkövinkkeli olisi miettiä aihetta filosofisesta näkökulmasta. Tosin omien pohdintojen muokkaaminen multimediaesitykseksi ei välttämättä ole kovin helppo tehtävä. Myös esityksen kohdentaminen olisi ongelmanllinen.
Luultavasti taidan kuitenkin kääntyä tuon biologian puolelle ja yrittää tiivistää jonkin ylevän mietteen nasevaksi esitykseksi. 8-15 sivua on kuitenkin powerpoint esitykseksi melko vähän, joten asia pitäisi saada jollain tapaa tiivistettyä selkeiksi kokonaisuudeksi. Lisäksi pitäisi yrittää saada muutama havainnollinen kuvakin mahtumaan mukaan. Nooh, eiköhän tämä tästä. Ensi viikolla on varmaan jotain hieman konkreettisempaa näytettävää harjoitustyöhön liittyen.

Tälläkertaa kirjoitan tällasen pikaisen tehtävään vastauksen. Nyt en kuitenkaan jouda hirveästi pohtimaan noita luennolla käsiteltyjä asioita.

Harjotuksissa annettiin taas valmis tehtävä johon pitäisi blogissa sitten vastata omalla ajalla. Harkoissa tehtiin annetun tapahtumakuvauksen perusteella uutinen, jossa sai käyttää maksimissaan kahdeksan lausetta. Blogitehtävänä oli muokata tästä tekstistä muutamalla lisälauseella sellaiseksi, että siinä tulisi mahdollisimman paljon stereotypioita. Tarkoituksena olisi saada teksti edustamaan työttömiä kotona asuvia peräkammarinpoikia. Alkuperäinen teksti oli kuitenkin uutinen, joten tästä minun versiosta ei tullut kyllä mikään hirvittävästi esille noita vaadittuja stereotypioita. Uutisessa kun ei hirveästi yleensä käsitellä ihmisten elämänfilosofiaa, vaan enemmänkin tapahtumien kulkua. Yritin kuitenkin antaa joitain vihjeitä miesten elämäntavasta.

Keski-ikäinen mies (33) oli lähellä hukkumista kalareissulla Patosjärvellä eilen aamulla. Mies oli ennen onnettomuutta nauttinut ystävänsä kanssa runsaasti alkoholia ja äidin kotitekoisia korvapuusteja. Mies putosi veteen, kun vene kellahti kalan tarttuessa yllättäen syöttiin kesken eväiden nauttimisen. Miehen ystävän onnistui kuitenkin pitää vene pystyssä toisen pudottua hyiseen järveen. Hän sai heitettyä veden varaan joutuneelle köyden, jonka jälkeen hän hälytti pelastushelikopteri Sepen apuun. Miehet eivät käytäneet onnettomuushetkellä pelastusliivejä. Osasyynä onnettomuuteen saattoi olla myös toisen miehistä ajankulukseen keksimä virveli. Kohmettunutta ja juopunutta miestä lämmitti kuitenkin tieto, että hänen nappaamansa kala oli järven ennätyskala (13,5 kg).

Tälläkerralla harkoissa mietittiin ikoneita, indeksejä symboleita, paradigma – syntagma käsitteitä sekä metaforia. Muutamaa kuvaa piti pohtia näiden käsitteiden avulla. Lisäksi harjoituksissa annettiin tälläkertaa muutama valmis tehtävä, joita pitäisi täällä blogissa sitten pohtia.

Ensimmäinen tehtävä olisi miettiä 5 erilaista tunnettua symbolia. Maiden lippuja tai logoja, joissa lukee jotain, ei sallita.

Näppäimistön pikanäppäimistä tuli mieleen tuo varmaan jokaisessa nykyisessä musiikkisoittimessa käytettävä play-näppäin. Myös muut soittimissa käytetyt näppäimet lienevät yleisesti tunnettuja.

Toinen tunnettu symboli lienee hätäuloskäynnin vihreä merkki. Noita kylvetään nykyisin kaikkiin julkisiin tiloihin, joten sen taitaa ainakin jokainen länsimaalainen tuntea. En tiedä millaista vastinetta esimerkiksi Aasiassa käytetään. Ehkä merkki on sielläkin sama.

Myös yleisen kieltomerkin varmaan tunnistaa aika moni. Tarkoitan sitä yleensä punaista, kulmasta kulmaan halkaistua ympyrää (ympyrällä kulmat?), joka pistetään yleensä jonkin toisen symbolin päälle. Esimerkiksi kännykän käyttö kielletty –merkki on yleensä tämän tyylinen. Pohjana on kännykän kuva, jonka päälle on sitten vain lisätty tämä kieltoa kuvaava symboli.

Internetissä ja erityisesti keskustelualueilla käytetään paljon hymiöitä. Varmaan tunnetuin näistä on perus hymynaama :- ) eri variaatioineen. Toisaalta moni vähän internettiä käyttänyt ei merkkiä tunnista.

Viimeisenä, ehkä eniten tunteita herättävänä merkkinä tuli mieleen natsien käyttämä hakaristi. Se taidetaan tunnistaa kaikkialla, ja siihen on ehtinyt latautua hyvin vahvoja tunteita. Vaikka merkkiä ei nykyisin käytetä juuri missään, se yhdistetään automaattisesti natseihin ja juutalaisvainoihin. Sen käyttö herättää automaattisesti yleistä paheksuntaa.  

Harjoitusten toinen tehtävä oli miettiä tunnettuja elekielisiä merkkejä ja niiden kulttuurillisia eroja. Kädenpuristus on länsimaissa yleisesti käytössä oleva tapa tervehtiä. Sitä käytetään täällä paljon. Käsittääkseni Aasiassa ei kuitenkaan ole tapana kätellä. En tosin mene tästä aivan takuuseen, mutta siellä taidetaan käyttää enemmän kumartumista.

Puheviestinnän kurssilla mietittiin jossain vaiheessa samaa kysymystä, ja siellä joku taisi mainita intialaisten käyttävän nyökkäyksiä ja pään puistamista päinvastoin, kuin länsimaalaisilla ollut tapana. Siellä nyökkääminen tarkoittaa ”ei” ja pään pyörittäminen ”kyllä”. En tiedä sitten tämän todenperäisyyttä.

Viimenen tehtävä oli keksiä suomalaiseen euron kolikkoon jokin toinen symboli leijonavaakunan tilalle. Mikähän idea alkuperäisessä vaakunassa muuten on ollut? Eihän leijonat liity suomalaisuuteen oikeastaan muuten, kuin juuri vaakunan kautta. Eläimistä vaikkapa esimerkiksi karhu sopisi kolikkoon kunhan se olisi aseteltu hieman samaan tyyliin kuin nykyinen leijona. Joku Väinämöiseen tai yleensäkkin suomen tarustoon liittyvä hahmo tai asia saattaisi myös sopia kolikkoon. Vaikkapa hieman tyylitelty luukantele.

Mutta sellasta tälläkertaa. Huomenna olisi taas harkat jotenka kohtapuoliin pitäisi tänne taas jotain säveltää.